Kuppi kuumaa.

Radiohiljaisuus.... Olen ollut puolitoista viikkoa kipeänä...Kahdeksan päivää kuumeessa. Juuri kun pääsin manaamasta että ei enää, niin voi kyllä ja oikein kunnolla. Olen viettänyt tiivistä kimppaelämää sängyn, kuumemittarin ja teekupin kanssa. Tänään olin siis ensimmäistä päivää töissä ja olo on edelleen hutera mutta toiveikas. Eiköhän tämä tästä. Kipeänä ollessa ei hirveämmin jaksa miettiä mitä suuhunsa tunkee mutta olen silti ylpeä etten retkahtanu kuitenkaan siitä tärkeimmästä eli vegaaniudesta. Muuten viime viikon syömisissä ei ole hirveästi kehumista. Söin paljon suklaata. Se siitä.

Nyt kuitenkin viimein jaksaa ja kykenee jo jotain ja tänään tässä siis iltapuhteena olenkin väännelly tomaattikeittoa...with a twist. En nyt lähde kreditoimaan ketään originaalista reseptistä (jonka olen muuten hukannut), mutta aiemmin kimppakämpässä asueassani meidän keittiössä kävi useita vierailevia kokkeja. Kyseistä soppaa laittoi ainakin kaksi vierailevaa ja kaksi vakituista kokkia, joten alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Mutta väliäkös tuolla soppa on kerrassaan loistavaa! Kiitos sille joka on tämän keksinyt.

Elikä mitä sitä nyt siis tehdäänkään:

Kuumaan kattilaan ainakin desi oliiviöljyä, tuore chili ja isosipuli (tai kaksi) kuullottumaan. Niin ja ne jotka ei vielä tiedä minulla ja valkosipulilla on suhde, eli sitä sinne myös ihan niin paljon kun sielu sietää. Perään purkki tomaattimurskaa, itse käytän sellasta pizzamaustettua, litra tomaattimehua ja purkki kookosmaitoa (pieni tai iso maun mukaan). Sitten purkki kikherneitä ja mausteeksi pippuria ja raastettua limen kuorta. Voi lisätä suolaa jos siltä tuntuu ja ei kuin plop plop plop ja sillain. Yleensä annan sopan lojua levyllä ainakin puolituntia....pidemmästäkään ei kai ole haittaa, mutta kun joskus on niin hätänen.

Että näin Samasta hommasta on varmaan yhtämonta variaatiota kuin on kokkeja...this it how I do it.


Maanantait kaikille. Kohta on kesä!

S

Lihattomien ensimmäinen blogivierailija: Vegaanisynttärikakku!

'Toinen Vegaani' täytti vuosia -taas! Ja 'toisen vegaanin' isä teki tälle yllätys synttärikakun :D

Ja kiltti 'toisen vegaanin' isä taltioi vegaanikokeilunsa.

Maailman ensi-illassa: Vegaaninen Synttärikakku!!!

Jaahas. On siinä jauho poikineen. On tattaria, riisijauhoa. Löytyy kanelia ja inkivääriä, soodaakin tuolla taitaa olla.

Niin siirappia tuon töhnän päälle. Mitäköhän tuolla on. Näyttää muussatulta banaanilta ja ne kuivat on siellä alimmaisena.

No niin. Vuoka odottaa, uuni on lämmin. Kaavin vain tuon sisällön voideltuun (oliiviöljy) vuokaan. Ja paistumaan.

Uunista ulos ja hellalle jäähtymään. Jos ihan oikea kakku olisi paistunut uunissa yli tunnin, olisi se tullut korppuna ulos. On vegaani ihmeellistä.

(Toisen Vegaanin kommentti: ...mutta tämähän on oikea kakku!? :)

Ei nyt ihan valmiina, mutta hyvässä puolivälissä. Jäähdyn tässä hieman aikaa. HEI, pois se veitsi. En halua täytettä sisääni.

Siinä on sitten sitä kakkua poikineen. Pramilla hienona kynttilöiden valossa. Että on kakulla mukava oltava.

(Toinen Vegaani kommentoi: laseissa juuri valmistettua tuoresmoothieta: Paljon appelssiinia, vähän vettä ja yksi päärynä. Mmmm...herkullista!!!)

Nyt minut on melkein syöty. Kaippa minä sitten maistuin. Onneksi kynttilät vielä lämmittävät.

'Toisen Vegaanin' arvio kakusta: Aivan mahtava! Ei millään olisi uskonut että kakussa ei ole yhtään pienen kanan munaa tai yksinäisen lehmän maitoa! Maku hieman joulupiparkakkumainen, mutta tarpeeksi kaukana pipari-fiiliksestä, että sille voi antaa mahtavan synttärikakun tittelin. Kannatan ehdottomasti! Jäljelle jäänyt pala testattiin seuraavana aamupäivänä, ja maku vain parani. Kuten kiltti kokki sanoi, kannattaa ehkä edellisenä päivänä kostuttaa kakku. Ehkä näin. Tosin...kuka hullu sitä pitää kakkupohjan ympäri vuorokauden koskemattomana jääkaapissa..? Miten se meneekään..."mielen voimaa"...!

Tällaista vegaanikakkua voisi myydä vaikka Fazerin leipomossa: 'Vink Vink'

Herkuttelija kiittää, niiaa ja menee keittiöön haaveilemaan, että sieltä löytyisi lisää kakkua.

Halauksia kaikille lukijoille! Mmm...kivasti kakku keventää mieltä...

R

Ja tässä teille linkki, jota kuuntelin ja opiskelin koko syntymäpäivän.

Hieno alku uudelle vuodelle:

http://www.youtube.com/watch?v=cAM5mWmRR8E

Tiistai-lounas.

Sanokoon sisäinen hylje-eläin mitä lystää tänään oli pakko saada salaattia. Varmaan johtunee leudommasta ilmastosta, joka vallitsee Helsingissä tänään...vain vaivaiset -4 astetta...suorastaan hellettä sunnuntai aamuiseen -20 veraattuna.

Sitä on aikasta paljon.

Elikäs Piastettu-tofu-salaatti:

Paistettua itse marinoitua tofua. Marinaadissa n. desi soijaa, puol desiä rypsiöljyä ja seesaminsiemenöljyä kumpaakin, kiinalaista ihmechilisotkua (sitä samaa mitä on kaikissa kiinalaisissa ravinteleissa pöydällä purkissa, sitä tosi hottia), sitruunatiivistettä ja vettä. Annoin muhia muutaman tunnin.

Salaattia (jotain jääversiota en nyt muista), tuoretta basilikaa, tomaattia, kurkkua, paprikaa, puolikas avokado, puolikas punasipuli, aurinkokuivattuja tomaatteja, mantelirouhetta.

Mausteeksi ruusu-suolaa, pippuria ja kylmäpuristettua rypsiöljyä.

Tässä kohtaa tuli ähky...

Tällä pitäs jaksaa ehkä hetki pieni. Viimesestä salaattimätöstä onkin jo aikaa, mutta oli niin hyvää että taidan uusia saman ehkäpä jo huomenna. Tulispa pian kesä niin vois onnellisesti nassuttaa salaattia joka päivä...

Flunssakin on ehkä onnistuttu selättämään eli tätähän voisi sanoa jo ihan elämäksi.


          S

1/12 complete.

Hiljasta pitelee.

On omituista huomata mitä kaikkea saakaan aikaan kun ei vaan istu koneella ja surffaa netissä. Tällä kertaa internetumpio on ihan oma moka…kyllä muistutukset olis hyvää maksaa ajallaan ja postin voisi oikeasti käydä läpi kunnolla. Noo ei se mitään olen kuluttanut aikaa lukemalla ja keittiötä remppaamalla. Ruokarintamalla tosin olen hyvin väsynyt. Kuherruskuukausi vegaaniuden kanssa on selkeästi ohi ja välillä jopa vähän tympäsee. Olen kokeillut kaikennäköistä uutta ja uljasta, mutta nyt on tullut stoppi. En kekesi mitään uutta ja kaikki mitä tällä hetkellä väänään on jo syöty liian moneen kertaan. Tarvitsen uuden inspiraation että tästä selvitään, mutta en luovuta sitä ei kannata pelätä. Osaltaan syytän myös kaksi viikkoa jatkunutta flunssaa ja toistuvasti liian lyhyeksi jääneitä yöunia. No mutta joskos nillitys jätettäs sikseen ja stuumailtas vähän kuukkauden saldoa. Miten sitä sitten ollaan selvitty?

Isoinpia haasteita on kuukauden aikana ollut se, että en ole vielä löytänyt mitään "valmista" syötävää vaan olen käytännössä tehnyt kaiken itse muutamia ravintolakeikkoja lukkuunottamatta. Ensimmäinen konkreettinen muutos on omissa syömistottumuksissa. En ole sitten yläasteen syönyt aamupalaa arkiaamuina koskaan. Ei vaan ole kyennyt saamaan mitään alas. Toisin on nyt, vatsa huutaa jo heti herätessä sisältöä osakseen ja olenkin muuttanut aamurutiinejani. Muutenkin syömisaikani ovat rutinoituneet ja omaa kehoa on helpompi kuunnella kun se huutaa jostain. Nälkä tulee säännöllisesti, mutta se myös nykyisin pysyy paremmin poissakin. Toinen selkeä muutos on se, että olen laihtunut. Tapanani ei ole käydä vaa-alla vaan seuraan tilannetta vaatteilla. Housut ovat löystyneet ja päälle menee jo muutama vaatekappale, jotka aiemmin ovat kiristäneet epämukavasti. Nyt pitää kyllä äkkiä päästä takasin urheilun makuun etten muutu ihan rimpulaksi. Kolmas selkeä muutos on vireystaso, joka on aivan omaa luokkaansa. Olen uniongelmainen ja useasti porskutan menemään ihan puhtaalla kofeiinin voimalla. Viimeisen kuukauden aikana olen nukkunut ihan yhtä p€rsiilleen kuin ennenkin, mutta en ole puoliksikaan niin väsynyt, kuin esimerkiksi syksyllä. Muutos on huomattava ja kaikista havaisemistani merkittävin. Se luo todellista toivoa jatkuvaan flunssailuuni ja vireysvajeeseeni, plus mikä parasta kahvin kulutus on puolittunut. Olen ylpeä.

Mä syön joka aamu puuroo...

Kuukauden suurin pettymys oli, kun kävin syömässä shushia ja vegaanille ainut vaihtoehto (en ainakaan keksinyt toista) oli makirullasetti, jossa kaikki oli ihan samanlaisia. Antikliimaksi! Kämp Galleria shushimesta boikottiin! Tästä sitten ystävän kanssa poiki idea käydä testaamassa pääkaupunkiseudun shushi paikkoja ja karsia jyvät akanoista ainakin vegaaniakselilla.

Boring I say, boring....

Kuukauden iloisia yllätyksia ravintola-akselilla oli melkein kakki missä kävin, mutta yhden mainitakseni niin se olisi Bamboo Center, jota olen muutaman vuoden boikotoinut. Olen käynyt paikassa vain muutaman kerran ja toisella erehdyin syömään tofua ja tilannetta taisi hiertää vielä todella epäonnistuneet treffit. Tästä on jo vuosia aikaa, mutta mieleen on pittynyt epämukavia mielikuvia paikasta, jotka olivat mukavaa romutettavaa. Ruoka oli hyvää, palvelu paikallaan ja vegaanisia vaihtoehtoja pilvin pimein (okei mä ehkä vähän liiottelen). Seurakin oli tällä kertaa huippua eli kaikki kohdallaan! Suosittelen. (friteerattu tofu on sitten tosi nälkäisille, ei pikkurimpuloille…sitä oli LIIKAA :D)

Mieli on kuitenkin ihan kohdallaan vaikka juuri nyt hieman ottaakin päähän. Eka kuukausi takana 11 to go. Kai tästä selvitään… Eiku KYLLÄ tästä selvitään. Asennetaan asenne kohdalleen ;)

Lopuksi vielä linkkivinkki, jos kaupassa menee sormi liian usein suuhun. vegaanituotteet.net

             S

Ps. Sunnuntaina treffit ihanan R:n kanssa ennen kuin neiti karkaa jorpakon taakse. Päästetään mokanaattorit vauhtiin… Jos tällä kertaa selvittäisiin myrkytyksiltä.

Lihattoman paluu! -raakavegaani versus vegaani; riisi versus kaura; ja kyllä...tuo kiistelty ja kirottu soija

S on luopunut toivosta kanssani...luulen että olen luopunut itsekin toivosta...itseni kanssa.

Miten se menikään, olen vegaani ehkä vuoden, ehkä kaksi kuukautta, ehkä kaksi viikkoa, ja hirveästi siitä kirjoitan, mutta siitäkin on jo niin pitkä aika että unohdin mitä kaikkea olenkaan kirjoittanut.

Huh! Mitä kaikkea onkaan tapahtunut.

Ensinnäkin, kyllä, olen vielä Vegaani!!! Ja Rakastan tätä!

Olen jopa oppinut kokkaamaan. Tai ainakin melkein. Itse -melkein aina- syön kokkauksieni tuotokset. Harvoin näytän näitä tuotoksia muille...en toivo pahaa kenellekään...varsinkaan sairaalareissua.

Seuraavassa tutkielmani: tuntemuksia, totuuksia, vihreitä valheita ja suuria toiveita:

RAAKAVEGAANI versus VEGAANI

Hauskoja, mutta ehkä enemmän mielenkiintoisia huomioita dieetistä:

Raakavegaani;

Ensimmäisen viikon+ oltuani raakavegaanina, paino oli mitä unelmaisin, ehkä hieman laihemmalla puolella, kuin normaalisti, mutta olen aina kärsinyt ärsyttävästä jojopainosta, että se nyt oli, ja tuli...Mutta kroppa piti äärimmäisen paljon tästä dieetistä. Minkäänlaista turvotusta ei ollut missään muodossa (kroppani on yliherkkä ruoka-aineille), ei mitään vatsaongelmia, koko elämä tuntui hyvin tasapainoiselta ja oli hyvin balanssissa. Yllättävin huomio ehkä siinä, että ihoni(!) oli säkenöivä! Yhtälailla kuin kroppani, ihoni on ongelmatapaus ja ilmoittaa hetkessä, jos suupalan kanssa meni vikaan. (Tosin stressi tekee saman tempun). Eli plussana sanottakoon kaikinpuolinen äärimmäinen tyytyväisyys ja hyvä olo. Ihanaa.

Miinuksena ehkä se, että elimistö valitti jatkuvaa puutostilaansa jostain. Kysyin muutamaan otteeseen, että mitä sinä valitat, mutta vastauksena oli vain murinaa, joten annoin sille lisää salaattia. Ja 1.5 viikon päästä jouduin aloittamaan monivitamiinien syömisen. Ilman näitä ällöpillereitä, en usko että olisin pärjännyt viikkoa pidemmälle. Luulen että ruokavaliossani oli jotain vikaa, ja joku asiaan hieman perehtynyt raakavegaani olisi voinut minulle ilmoittaa että "ei näin, tollo". Mutta kyseenalaista raakavegaania ei ollut lähettyvillä, joten...uskon että olisin nääntynyt nälkääni.

VEGAANI:

No..niin siinä sitten kävi, että popcorni teki temppunsa. Tuo kirottu jumalten ruoka...Hiiteen koko hyppivän maissin perhe! Ja niiden serkut ja serkkujen kaverit...jos täällä saa kirota niin sanon hittolainen..."popcorn is going to be the end of me!" -suurella todennäköisyydellä.

Eli hyvästi raakavegaanius ja tervetuloa hyppivä jumalten ruoka. Huomioitakoon, että olen hyvin spirituaalinen...en uskonnollinen, mutta spirituaalinen. Keksin muuten keinon, millä voin valmistaa popcornia jopa kello 4am ja naapurin hermoheikko ei edes huomaa että paukuttelen menemään!!! "puinen leikkuulauta" -tai minun tapauksessani; puinen juustotarjotin -nyyyh- juustoa...(r.i.p. soijaällöjuustoon en koske). Eli pannu, häirikkö maissinjyviä, oliiviöljyä, suolaa...puinen kansi ja Antaa Palaa!!! oooh...heaven.

Ja tämä sitten tästä vegaani osiosta.

SOIJA:

Seuraavaksi siirrymme tuohon kirottuun soijaan, jonka manasin alimpaan hel**in viimeisessä kirjoituksessani. Soija parka...ei se ehkä nyt kuitenkaan niin pahaa myrkkyä ole...onneksi on oma blogi niin tänne saa kirjoitella mitätahansa. Kävimme kyllä tästä rakkaan S:n kanssa kiivasta keskustelua joka yleensä loppui näin: "mä en jaksa kiistellä soijasta, ei täältä internetistä löydy mitään hyvää faktatietoa. Mä meen nyt nukkumaan" -joten jäin kiistelemään soijasta ja sen vaarallisuudesta ihmiskuntaa kohti ihan itsekseni. Hyvin kiistelin, kunnes keksin jotain muuta luettavaa internetistä, tai jonkun mielenkiintoisen ulkoavaruuden uhka dokkarin Youtubesta katsomista.

Listasin S:n kanssa linkkejä (tai minä listasin soijan vastaisia, ja S tunki näitä puolustavia linkkejä, ja solidaarisuudesta S:ää kohtaan päätin postittaa molemmat kannat huomioon ottavia linkkejä)

Jee Jee hyvä soija:

Klikkaa mua

No joo, vai ei...no mutta ne UNFERMENTED soija tuotteet!!! (eli siis...ööö...'ei käytetyt' soija tuotteet. Ei siis toisen käyttämät, tai itsensä, vaan...jonkun muun käymisellä käytetyt...tms?) Tämä on muuten taikasana, eli kannattaa muistaa, ja lukea tämä artikkeli -jos lukee englantia

Klikkaa mua myös

Jatkoa edelliselle ja FERMENTED soija tuotteet -eli hyvikset

muakin voisi klikata

HERÄTKÄÄ! postia -ei mitään tekemistä Jehovalaisten kanssa. No ei kyllä mitään tekemistä soijankaan kanssa, että miksi se on täällä, ei mitään tietoa, mutta äärimmäisen hyvä artikkeli 15 terveysruoasta!

klikediklik

Ja joku karmaiseva linkki, taaskin: mitä se tekee täällä, ei mitään tietoa, eikä mitään tekemistä soijan kanssa, mutta kyseinen pinkkipukuisten rivityyppien kuva on koristanut idea-korttiseinääni vuosia...ja nyt vasta tajusin että mitä tuolla tehtaassa tehdään...karmaisevaa. Mutta erittäin tärkeää vegaaniuden puolesta puhuvaa informaatiota kaikkien tutkittavaksi!!!

wink wink kliks

Eli tässä teille soijatietoutta ja vähän muutakin.

No niin se oli sitten siinä, joten voimme siirtyä tähän kokkauspuolelle:

Olen koetellut ja kokkaillut ja hykerrellyt ja kiemurrellut kaikenlaisten kummallisten unelmien rajamailla...välillä kokkaukset -etenkin smoothiet, ovat kiemurrelleet hieman väärään suuntaan...itseasiassa tuolla kaapissa on vieläkin kiemurainen smoothie, joka on ollut siellä jo noin 2.5 viikkoa...yäk. Jos avaan kannen, uskon että se kiemurtelee kannen alta ulos. Ja sitten joudun itsekin täysin kiemuralle...

KAURA (+kaurasämpylät):

Soijatuotteista luopumisen jälkeen, S ehdotti kauran maailmaan uppoutumista...kokeile edes? No, viljaton raakavegaanihan kokeilee vaikka mitä! Vaikka kauraa! Ja kaupassa nälkääni kiemurrellessa mietin mmm...miten se nyt sitten menikään...kaura sämpylöitä...kaurasämpylöit'!!! Jeee!!! Ja megavähän ruisjauhoa seassa, ihan saman, otan tämän :D oooohh...taivaallinen ensimmäinen puraisu pehmeästä leivästä Helsingin päärautatieasemaa vastapäätä olevan Makkaratalon seinustan viertä, Ateneumin edessä olevaa bussipysäkkiäni kohti kulkiessa...pala taivasta... Voi ei! Onko tässä maitoa? Tai kananmunaa? Sämpylä puoliksi suusta roikkuen alan koluta läpi ylisuurta kassiani, ja mietin voi itkujen itku: pitääkö tää pala sylkeä maahan! Koluan ja koluan, otan punajuurisalaatin, salaatin, ja jotain kesäkurkkuja kassista, no tuolla, toisella kädellä juuri ja juuri yletän pussukkaan ennen täyden katastrofin laukeamista. Pheeew...mikään ei pudonnut, paitsi ohikulkevien ihmisten silmät. "Olen vegaani, ettekö tajua??" Luen tuoteselosteen..ei maitoa...ei kananmunaa...luen tuoteselosteen uudestaan, ei vieläkään maitoa, eikä kananmunaa, ehkä liivatetta? Ei sitäkään, hyvä, voin siis syödä tämän palan taivasta, joka alkaa jo olla hieman kostean puoleinen ja menettänyt jähmeytensä...Taivaallista, silti. Syön koko pussillisen samantien.

Ongelmia...ei tietääkseni -vielä tuossa vaiheessa.

KAURAMAITO versus RIISIMAITO

Innostus ylimmillään, jeeee, pystyn syömään kaurasämpylöitä! No, syön niitä monta päivää putkeen, ainakin kaksi. Sitten alkaa ongelmat. Turvotusta, vatsakipua...no se on varmaan se ruis. Ostan kaurahiutaleita, ja kauramaitoa ja samalla kun juon kauramaitoa tyytyväisenä lasista, syön kaurahiutalelettuja...herkullista. Ja näitä kaurahiutalelettuja tuli sitten syötyä varmaan viikko...kunnes tajusin, ei...kyllä tässä nyt joku mättää, ei tää kaura ole nyt mulle. Ja siihen se loppui sekin ilo lyhyeen.

Mitäs sitten. No..mitäs jos koittaisin uudestaan tota riisimaitoa, mutta ei sitä karmivan hirveää tomusokerivettä, vaan tätä kivassa violetissa purkissa olevaa Keijun maustamatonta riisimaitoa. mmm...ei paha! Olen tainnut löytää uuden ystävän! (...vaikka kroppa tästäkin valittaa...mutta jos nyt päivän tai kaksi. Itseasiassa ajattelin koittaa viikon melkeinraakaruokadieettiä huomisesta alkaen, ja katsoa mitä elimistö siitä sanoo! :) Eli vielä tänään...popcornia, tattari-riisihiutale-perunajokumömmö lettuja (tattari uusi ystäväni) ja sitten taas...dieetti...

-R-

kiittää kauniisti ja kuittaa tekstin ja päätään nyökyttää tyytyväisenä. Ehkä S:kin on taas tyytyväinen, kun blogi ei sittenkään kuollut ensimetreillä! :D

Gooood Morning World!!! Mitä S ei vielä tiedä...on mitä tuleman pitää!!! !!! !!! -kohta tietää :D

Seuraavissa teksteissä lupaan karmaisevia koettellemuksia...kirjoittaja muuttaa lihaa ahmivan kokin kanssa saman katon alle!!! Yritin selittää vegaanin ja vegetaristin eroja...asia ei päässyt rajallista ymmärrystä pidemmälle...Miten tässä käykään!!! Luvassa myös: Ruokablogi lähtee Lontooseen!!! Eikä aio sieltä Suomeen palata! Kierrämme Lontoon vegaanitaivaat...aaah...ja raportoimme niistä lisää :D

So...dear readers...STAY TUNED!!!